Hei mitä sulle kuuluu?

Taas on yksi viikko vierähtänyt ja mahdottoman paljon on tapahtunut. Teemme kevään proggista kovaa vauhtia. Tällä viikolla on repliikkejä laskeutunut Pilvilinnasta käsikirjoittajamme kammiosta ja me näyttelijöinä olemme pistäneet tuulemaan ja opetelleet tekstiä ennätysajassa. Mahtavaa huomata, että siinäkin voi kunto kehittyä! Tällä viikolla meidän jokanen pienikin tauko on kuulostanut enemmänkin muminalta nurkassa repliikkien kanssa tai sitten lounaspöydässä keskustelua repliikeillä.

Kohtausharjoitukset ovat myös tällä viikolla alkaneet ja illat ovatkin usein niiden täyttämiä. Olemme myös päässeet aloittamaan improvisaatiokeikkamme Tirrassa. Niinpä iltatreenien jälkeen jäämme usein vielä harjoittelemaan improvisaatiota. Päivät ovat siis täynnä ja jokainen hetki käytetään hyödyksi. Siksi nouseekin hyvin tärkeäksi osaksi palautuminen, niin henkinen kuin fyysinenkin, että seuraavana päivänä olisi taas iskussa.

Olemme puhuneet luokan kanssa paljon rutiineista ja niiden rikkomisesta. Meille Vesijärvenkadun 27 asunnon (tuttavallisemmin Vesku27)  asukkaille onkin muodostunut melko hyvä iltapalarutiini. Luokan ryhmächatin iltapalakutsuista voin päätellä, että on opistollakin melkoinen iltapalarutiini. Se että kerääntyy yhteisen pöydän ääreen rauhoittumaan on tärkeää. Sen pöydän ääressä voi puhua mitä vain, välillä kaikista vapauttavinta onkin puhua täysin teatterimaailman ulkopuolisista asioista (jos sellaisia edes on) esim. miksi hedelmäsalaattiin laitetaan niitä sokeroituja kirsikoita?! tai Mazdan uusista vähempipäästöisistä moottoreista.  Vielä tärkeämpää on kiireisen arjen keskellä muistaa olla aidoisti kiinnostunut työkavereistaan ja kysyä se pieni suuri kysymys: ”Hei mitä sulle kuuluu?”

Koosteena vielä meidän luokkalaisten iltapalat kuvina. Mahtavaa viikon alkua sinulle ihana lukija!