Blogi alkaa!
Terveiset Lahden kansanopiston Teatteri I -koulutuksen opiskelijoilta! Päätimme pistää koko luokan voimin pystyyn koulutuksen oman blogin, jossa pääset tutustumaan ryhmämme jäseniin ja siihen, mitä koulupäivien aikana ja kulissien takana oikeastaan tapahtuu.
Pääproduktiomme ensi-ilta häämöttää vasta maaliskuun puolivälissä (itse produktiosta paljastamme lisää myöhemmin), mutta pääsimme jo viime viikon maanantaina aloittamaan harjoitukset improvisaatioiden ja brainstormauksen merkeissä. Kuten kevään opiskelumme, myös blogin pääpaino on vahvasti kevään produktiossa. Ohjaajana toimii vastuuopettajamme Timo Raita, käsikirjoittajana ja apulaisohjaajana koulun entinen opiskelija Julius Leppänen. Kaikki 20 luokkalaistamme näyttelevät teoksessa mukana, sekä muodostavat tuotantotiimit (puvustus, lavastus, tekniikka, tuotanto), joiden arkeen pääset tutustumaan tämän blogin kautta. Produktion lisäksi lukujärjestykseemme mahtuu mukaan myös kaikkea akrosta puhetunteihin. Mikä tärkeintä, pääset selvittämään, kuka kumma on Tim Pieni Hyönteinen.
Oletpa täällä kuikuilemassa mahdollista tulevaa opiskelupaikkaa tai nostalgisoimassa vanhoja opiskeluaikoja, toivotamme sinulle maukkaita lukuhetkiä!
– Teatteri I:n opiskelijat
Ma 15.1.2018.
Kelataanpa filmiä viime viikolle. Aamulenkillä juostessa ollaan saatu ihailla, kuinka aurinko nousee lenkin aikana maalaten taivaan punaiseksi. Mieli on pirteä, kun aamun säteet valaisevat kaikki puiden oksiin tarttuneet huurteen timantit. Meihin on taas lomalta palattua tullut uutta voimaa, vaikka tuntuu, että keho tarvitsee vielä totuttelua rytmiin. Teatterikoulutus on minulle henkilökohtaisesti ollut kaunis opetus kuinka tärkeitä rutiinit ja päivän rytmitykset ovat. Nuku, syö, liiku, koe.
Produktion treenit alkoivat heti ensimmäisenä koulupäivänä. Ideat ovat kuin atomeja, jotka yhdistyvät ja tiivistyvät yhdeksi planeetaksi. Siihen on vielä paljon matkaa ja hyvä niin. On erittäin tärkeää produktion kannalta, että saadaan yhdessä muodostettua yhteinen käsitys esityksestä koko ryhmän kanssa kokeilemalla, luomalla mielikuvia ja muovaamalla. Lava on alkanut rakentumaan henkisesti ja fyysisesti.
Viikkoon on mahtunut myös tanssia, laulua ja paljon pidempikestoisia improvisaatioharjoituksia. Ollaan päästy puhumaan läpi suunnitelmia ja visioita. Ensimmäisellä viikolla ei ole ollut treenejä hirveän myöhään, joten on päässyt nukkumaan ja venyttelemään. Taiteellinen koneisto alkaa käynnistymään hurjaa vauhtia. Ei muuta ku kovaa ajoo.
Jännittää. Kun istuu tässä kirjoittamassa blogia ja jännittää esitystä, ymmärtää miksi tätä rakastaa tehdä. Meillä on todella paljon tekemistä ja aikaa ei ole hukattavissa, ensi-iltaan on (vain) kahdeksan viikkoa. Nyt vain mylly pyörimään. Mylly on Leppäsen koneisto.
Ainiin! Lainaisin vielä suoraa otetta viime syksyn improvisaatiosta: “Olipa kerran Tim Pieni Hyönteinen, joka oli ampiainen.”
Seuraavaan viikkoon!
-Eero-Heikki